Kaksplus.fi

sunnuntai 16. heinäkuuta 2017

Mitä Siitä Mitä Muut Ajattelee

Mitä tapahtuu, kun alkaa liikaa miettiä muiden mielipiteitä? Tai oikeastaan sitä mitä muut ajattelevat blogikirjoituksistani, perheestäni ja ajatuksistani mitä tänne blogin puolelle raapustelen. No siinähän käy niin, että koko blogin pitäminen alkaa tuntua yhtä rasittavalta kuin aamuisin soiva herätyskello joka muistuttaa siitä, että et ole vieläkään lottomiljönääri ja kuinka se rasittavasti hoputtaa sinua ansaitsemaan päivän leipää. Siinä vaiheessa, kun jokainen lause on tarkkaan harkittua ja sensuroinnin käsi laulaa, luovuus koko hommaan häviää kuin pieru saharaan. Enhän vain ärsytä sinua? Olenko tarpeeksi hyvä kirjoittaja? Olenko sinusta hauska? Koskettaako postaukset sinua? Saatko jotain hyötyä blogistani? Palaatko blogiini uudestaan? Nämä asiat on tietenkin tärkeitä ja toivottavaa jos haluaa pitää lukijoiden mielenkiinnon yllä. Joos näille ajatuksille antaa kuitenkin liikaa valtaa ja blogin tarkoituksena on ainoastaan haalia mahdollisimman isot lukijamäärät, voi koko blogille sanoa heipat.
Luin tänään blogiani läpi ja sen jälkeen iski harmitus. Miksi olen heivannut blogini nurkkaan häpeämään? Sehän on täynnä omaa elämääni, muistoja ja satoja kuvia. Blogin hiljaisuuden myötä kamerakin on mököttänyt laatikon syövereissä muiden tarpeettomien tavaroiden joukossa. Mitä siitä mitä joku ajattelee!! Blogi on päiväkirjani ja jos postaukset eivät kiinnosta, sitä pientä ruksia voi painaa sieltä oikeasta yläkulmasta. Haluan kirjoittaa päivien tapahtumat ylös, ottaa paljon kuvia ja tallentaa ne muistiin. Miksi sitten julkaisen postaukset muiden luettavaksi enkä pidä niitä vain itselläni? Lapsettomuus. Se on ollut blogini alkuperäinen tarkoitus. Kertoa jollekin, että hän ei ole yksin. Jos joku saa kirjoituksistani tukea ja toivoa niin sehän on ihan mahtavaa! Ja onhan se aikas mukavaa olla sanansaattajana tärkeälle asialle. Siitä huolimatta, haluan kuitenkin kirjoittaa suurimmaksi osaksi itselleni ja saada blogistani suurimman hyödyn irti. Blogi on muistojen koti ja paikka mihin voin purkaa ajatuksiani.
Jotenka lupaan kirjoittaa aina, kun inspiraation kukkanen puhkeaa ja silloin, kun aika sen mahdollistaa. Ensi viikolla kirjoitan meidän lomasta (se on nyt ohi, yhyyy) ja pistän muistiin tällä viikolla leipomani Oreo-mansikkakakun ohjeen. Kakku on nähtävillä instagramissa jos haluat käydä kurkkaamassa sitä. Jos voittaisin lotossa, tekisin kakkuja useammin ja överimmin. Sitten söisin ne ja palkkaisin itselleni valmentajan joka auttaisi minua polttamaan kakkupalat kropastani. Ei, liian vaivalloista. Menisin rasvaimuun ja voisin elää kakkutaivaassa aina ja ikuisesti. Tai kuolisin sydäriin. Ehkä sittenkin näin on parempi.

Seuraavaan kertaan <3

2 kommenttia: